Kissalan kotijoukot


Kotini ei suinkaan ole vain siperiankissojen valtakuntaa. Parivaljakko Carmen ja Osku  hallitsi täällä jo ennen muita tulokkaita, ylimmät ystävykset ja elinikäiset kumppanit vailla vertaa.  Siperiankissatytöt  ja niiden pentueet on otettu luontevasti osaksi arkista elämänmenoamme, ja voin vain todeta pikku laumani olevan hyvässä tasapainossa.

 

carmen.jpgCarmen
Nuhjalan Kartanon Carmencita
Klassinen ruskeatabby lyhytkarva
Leikattu kotikissa
S. 15.9.2002

Täti Carmen on hyvin persoonallinen kaunotar, joka valikoi seuransa tarkkaan. Vain harvat saavat edes silittää hänen samettista kiiltävää selkäänsä, mutta kun ystävyys syntyy, se on ehdotonta. Tämän tietää poikani, jota Carmen odottaa ikkunalla koulusta palaavaksi joka ikinen päivä. Pienellä kimeällä äänellään Carmen sirkuttaa kiintymystään ja riehaantuu toisinaan villikissamaisiin leikkipyrähdyksiin.

Aikuisten kissojen kanssa Carmen tulee hienosti toimeen, mutta pennuille hän kiristelee nutturaansa. Huonosti käyttäytyvät kakarat saavat herkästi ojentavan näpäytyksen ja tiukka sähähdys opettaa pentuja hillityille kissan tavoille. Konservatiivinen Carmen ei siedä mitään muutoksia kotireviirillään, ja siivouspäivinä kintereilläni kulkeekin närkästynyt ikäneito marmattaen kuohuksissaan, kun vien matot ulos ja siirrän huonekaluja.

Carmen on järjestyksessä kolmas kotikissani. Hänen edeltäjänsä Mr. Mountjoy oli mustavalkoinen kastraattikolli, pitkäikäinen ja häijyluontoinen, mutta rakastettu ja unohtumaton kissa. En voisi kuvitella elämää ilman kotikissaa, joka äänettömin tassuin on niin voimakkaasti läsnä, muuttaen seinät ympärilläni kodiksi.

 

ozzy.jpgOsku
IP&GIC Chamberlain Toy Bizarre
Kasvattaja: Maarit Palmén
Mustasavu / valkea Maine coon
Näyttelykastraatti
S. 30.10.2002

Osku on rakas näyttelyharrastuskaverini ja uskollinen seuralaiseni. Hän rupattelee kanssani mukavalla äänellään ja viihtyy sylissäni hellittävänä. Hän käy nukkumaan joka ilta kehräten kylkeäni vasten ja osaa sanoa "mamma".  Silkinpehmeä savuturkki on upea ilmestys, ja Oskun harras ihailijakerho kasvaa vuosi vuodelta.

Kissalassa Oskulla on hyvin tärkeitä tehtäviä: Hän on haareminvartija, pentujen eskarinopettaja, ja turvallinen halinalle. Kärsivällinen ja kiltti Osku on saavuttanut naaraiden täyden luottamuksen, ja nämä uskovat leikki-ikäiset pentunsa jopa Osku-sedän uimakouluun: pennut rakastavat pulikointia suuressa juomavesikulhossa, ja Osku valvoo vieressä. Hän nostaa pulahtaneet pennut yksi kerrallaan vedestä ja nuolee ne huolellisesti kuivaksi.

Pulskat pikkukollit ovat erityisesti Oskun suosiossa: nenien haistelu on tärkeä päivittäinen tervehdysrituaali ja suosikkipennut saavat hyväksyvän nuolaisun päälaelle. Osku leikkii mielellään pentujen kanssa mattopiiloa: valtava kolli ryömii maton alle ja pennut hyppivät innoissaan päällä. Voin vain ihailla ison kissan pehmeitä tassuja ja hellävaraisia liikkeitä riehuvan pentulauman keskellä!

Kesällä 2007 Osku näytti äärettömän lempeytensä ottamalla hoiviinsa kehitysvammaisen pikkukollin, Raggen. Ystävyys syntyi välittömästi ensitapaamisella ja minikokoinen siperiankissa on seurannut Oskua syvällä ihailulla ja luottamuksella siitä asti. Osku vastaa ihailuun suukolla ja varjelee Raggea naaraiden sähinöiltä, sekä opettaa pikku-ukolle kärpästenmetsästystä... Talon kollien ystävyydestä lisää täällä =).

Lempeä jättiläinen osaa olla myös hurja: pihalla puuhaileva huoltomies ja postilaatikoita kolisteleva lehdenjakaja ovat kunnon murinan arvoisia hiippareita. Meillä esitetään myös jokailtainen The Great Osku Show. Se on henkeäsalpaavan huimapäinen akrobatiaesitys, joka alkaa kutsuvilla kurnutuksilla. Silloin kissalan tytöt rientävät paikalle ihailemaan kollin valtavia loikkia halki huoneiston: kiipeilypuut ryskyen kaappien päälle ja yläkertaan kolmella kevyellä hypyllä... Osku on tähti!

 

Muru
muru2.jpgFIN*Lumikissan Onnenmuru
Kasvattaja: Tiina Kajoranta & Pasi Urpiola
Sijoituskasvattaja: Outi Parkatti
Omistaja: Sami Ala-Kokko
Hopeatäplikäs siperiankissa
Poikakodin kantanaaras
S. 27.6.2007

Suloisen sähäkkä Muru tuli meille kasvaakseen isoksi tytöksi, Poikakodin kantaemoksi, ja muutaman pentueen jälkeen saan hänet lopulta ikiomaksi näyttelykaverikseni. Muru asuu vakituisesti laumassani ja tekee myös pentunsa meillä. Kissalani on siis Murun sijoituskoti.

Pieni ja pippurinen tyttö sulatti kaikkien kissojeni sydämet välittömästi. Supermummo Chili adoptoi tulokkaan sekunnissa, eikä edes Täti Carmen katsonut aiheelliseksi kiristellä nutturaansa tälle pikku kuningattarelle!

Murun oma asenne on täysin suvereeni: "Tietenkin minä määrään..." Hän pitää myös huolta siitä, että vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää kissalassa öin ja päivin. Elli ja Ragge saavat hopeanhohtoista kyytiä väsymättömältä leikkijältä, ja Oskukin innostuu hippaan, kun Muru käy täppäämässä tassulla jättiläisen hännänpäätä.

Murun kuva: (c) 2008 Petri Määttänen